Eilen pysähdyin miettimään. Koko tätä hulluutta. Kaaokselta tuntuvaa muutosta ja omia reaktioitani näihin muutoksiin.

Huomasin, että olin suistunut vanhoille tavoilleni. Ensimmäinen ajatus häiriöön oli pakeneminen tai paniikki. Maailma loppuu. En voi tehdä mitään.

Otin kirjani ja luin sivut 46-49. Totesin ensinnäkin, että kirja on todella hyvin kirjoitettu. Toiseksi ymmärsin jälleen, että minulla on mahdollisuus päättää miten reagoin uusiin asioihin. Voin esimerkiksi nähdä ongelmassa tai pettymyksessä jotain hyvää tai opettavaista. Ymmärrän, ettei minun tarvitse pelätä.

Uuteen päivään, uuteen nousuun!

Päätin ilmoittautua ehdokkaaksi 2021 kunnallisvaaleissa. Olen SDP:n listalla ja liityin puolueen jäseneksi nyt vaalien yhteydessä. Sosiaalidemokratian kansainvälisen liikkeen periaatteita ovat vapaus, tasa-arvo, rauha ja solidaarisuus. Pystyn seisomaan näiden periaatteiden takana.

Ilmoittauduin ehdokkaaksi, sillä haluan omalta osaltani vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen. Kunnallispolitiikassa on mahdollista vaikuttaa päätöksiin, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme.

Haluan, että Helsinki on jatkossakin hyvä paikka elää. Mistä hyvä asuinympäristö sitten muodostuu?

Eniten minua huolestuttaa yhteiskunnassa lasten ja nuorten turvattomuuden tunne, joka heijastuu mielenterveysongelmien selvänä kasvuna.

Julkisten palveluiden, esim. kouluterveydenhuoltoon, neuvolatoimintaan ja sosiaalihuoltoon panostaminen tukee perheitä ja nuoria monissa haastavissa elämänvaiheissa. Koululuokkien pienentäminen ja erityisopetukseen panostaminen pitää huolen, että jokaisella lapsella on mahdollisuus oppia tasavertaisesti. Koti- ja kouluolosuhteisiin panostamalla luomme lapsille mahdollisuuden saada vahvan pohjan, jolle rakentaa tulevaisuutta.

Varhaiskasvatukseen ja koulujärjestelmään on kohdistettu järjestelmällisesti leikkauksia viime vuosien aikana. Tämä ei saa jatkua. Luokkakokoja sekä kouluissa että varhaiskasvatuksessa on pienennettävä ja erityisopetukseen tila kohennettava. Muutoin edessä ovat vielä suuremmat ongelmat syrjäytymisen, mielenterveysongelmien sekä tasa-arvoisuuden suhteen.

Korona on uuvuttanut monet, mutta vähitellen tilanne helpottaa. Yritetään jaksaa!

Matti

Ajatus kirjan kirjoittamiseen oli minulla pitkään. Aihealueet, kappaleet ja jopa osan lauseista olin mielessäni suunnitellut vuosia sitten. Jahkailin ja jahkailin, mutten mitenkään saanut aloitettua kirjoittamista.

Viime kesänä lähdin matkalle Ranskaan. Lentokentän kirjakaupasta ostin itselleni kolme A5 – ruutuvihkoa ja kaksi PILOT friXion – mustekynää. Kynät ovat siinä mielessä erikoisia, että musteen voi pyyhkiä kynän päässä olevalla “kumilla”. Minulla oli vahva tunne, että halusin kirjoittaa jotain.

Aloitin kirjoittamaan elämästäni.

En oikeastaan koskaan halunnut kirjoittaa siitä että masennuin. Mielessäni oli ajatus kirjoittaa henkinen valmennuskirja. Kirja, jolla voisin ohjeistaa potilaitani. Kirja, joka voisi auttaa matkalla kohti tasapainoa ja tervehtymistä.

Kirjoitin elämästäni, havainnoistani joita oli tehnyt ja ajatuksista jotka minua askarruttivat. Tämä samalla aikaa kun useat asiat alkoivat selvitä myös itselleni.

Matkan lopuksi vihkot olivat täynnä tekstiä. Näistä teksteistä kokosin kirjan, jonka nyt itse julkaisin.

Se on opaskirja minulle elämäni tiellä. Toivon, että siitä voisi olla hyötyä myös Sinulle.

Matti aka Dr.Peura

https://www.bod.fi/kirjakauppa/catalogsearch/result/index/?q=Matti%20J.+Peura&cont_id=2346635

Nyt SARS-coV-2 pandemiaa on takana kuukausi. Virallisesti pandemia eli koko maapallon kattava epidemia alkoi 11.3.2020 ja tauti on tähän mennessä (12.4.) todettu varmistetusti 1 771 583 henkilöllä, joista on 108 510 henkilöä on menehtynyt.

Suomessa SARS-coV-2 asetettiin 2.3 tartuntatautilain yleisvaarallisten tartuntatautien listaan. Tämä antoi mahdollisuuden tartuntataudeista vastaavalle lääkärille määrätä sairastunut karanteeniin ja estää tällä tavoin taudin leviämistä. Sittemmin taudin leviämistä rajoitettiin kokoontumiskielloin ja Uudenmaan lääni eristettiin muusta Suomesta. Näillä toimilla tuntuu olevan ollut vaikutus. Ilmaantuvuus Suomen väestöön suhteutettuna on ollut 54 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun Ruotsissa vastaava luku on 102. Kuolemantapauksia on Ruotsissa myös selvästi enemmän.

Mikä tekee koronaviruksesta vaarallisen?

SARS-coV-2 infektio laukaisee elimistössä valtavan tulehdusreaktion, josta näkyvimpänä oireena on hengitysvajaus – SARS (severe acute respiratory sydrome). Virus näyttää hyökkäävän kaikken voimakkaimmin keuhkojen limakalvojen soluihin ja aiheuttaa elimistössä ylimitoitetun puolustusreaktion.

Kun elimistön puolustusmekanismit on käytetty loppuun, bakteerit hyökkäävät ja tästä seuraa verenmyrkytys eli sepsis. Hengitysvajauksen lisäksi tulehdusreaktio käynnistää elimistössä liiallisen veren hyytymisreaktion, joka omalta osaltaan heikentää hapen siirtymistä vereen ja kudoksiin. Ilman hoitoa taudin vakava muoto on tappava. Se ei ole tavallinen flunssa.

Taudista toipuneita on. Heidän vointiaan tulisi seurata ja kuntouttaminen käynnistää.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Virologi mainitsee alla olevassa videossa hyvin, ettei SARS- virukselle kehitetty rokotetta, joten olemme sen suhteen lähtöviivalla. Virus on jo osoitettu mutatoituneen (eli muuttuneen), joten suoja yhdelle viruksen kannoista ei välttämättä anna suojaa toiselle.

Taudista toipuneita on. Heidän vointiaan tulisi seurata ja kuntouttaminen käynnistää. Leviäminen näyttää myös hidastuneen, mutta viruksen uusi aalto on hyvin todennäköinen ja sitä varten tulee meidän olla valmiina.

Aiheellista on edelleen pelata aikaa, suojata itsemme ja läheisemme, pitää pää kylmänä ja jaksaa kestää.

Tämäkin pandemia menee jossain vaiheessa ohi.

Matti Peura, työterveyshuollon erikoislääkäri, LT

Tartuntatautilaki määrittelee sars-coV-2 viruksen aiheuttaman COVID-19 infektion yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Valtioneuvoston asetuksen 1485/2001 mukaan biologiset tekijät työssä voivat aiheuttaa altistumisen ja tätä kautta työperäisen infektion eli ammattitaudin. Koska tauti tapauksia on ollut vasta muutaman kuukauden ajan, emme tiedä COVID-19 taudin pitkäaikaisseurauksia.

Tapaturmavakuutuskeskus TVK on linjannut seuraavasti 18.3.19 tiedotteessaan

”Ammattitautina korvataan sairaus, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä työssä, työntekopaikan alueella tai työhön liittyvässä koulutuksessa.

Jos työntekijällä todetaan koronaviruksen aiheuttama sairaus ja altistuminen on todennäköisesti ja pääasiallisesti tullut yllä kuvatuissa olosuhteissa, viruksen aiheuttama sairaus korvataan biologisen tekijän aiheuttamana ammattitautina.

Jotta koronavirustartunta korvattaisiin ammattitautina, tartuntalähde ja -olosuhde on pystyttävä selvittämään. Altistumisen on pitänyt tapahtua työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisessa olosuhteessa: työnteon yhteydessä työtehtävästä johtuvan matkustamisen yhteydessä työntekopaikan alueella, työhön liittyvässä koulutustilaisuudessa

Koronaviruksen aiheuttaman sairauden korvaaminen ammattitautina edellyttää siis, että tartuntalähde on yksilöitävissä esimerkiksi työnteon yhteydessä tapahtuneeksi.”

https://www.tvk.fi/uutiset/koronaviruksen-aiheuttaman-sairauden-korvaaminen-ammattitautina/

Työantajan velvollisuutena on luoda edellytykset turvalliselle työlle ja Työturvallisuuslaki 738/2002 määrittelee, että ”Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.”

Jotta koronavirustartunta korvattaisiin ammattitautina, tartuntalähde ja -olosuhde on pystyttävä selvittämään. Altistumisen on pitänyt tapahtua työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisessa olosuhteessa: työnteon yhteydessä työtehtävästä johtuvan matkustamisen yhteydessä työntekopaikan alueella, työhön liittyvässä koulutustilaisuudessa

Maailmalla on yleisesti nähty, että terveydenhuollossa työskentelevät ovat erityisessä riskissä sairastua COVID-19 tautiin. Terveydenhuollon työnantajien täten tulisi viivyttämättä informoida kaikkia terveydenhuollossa työskenteleviä ammattitaudin mahdollisuudesta. Työterveyshuollon tulisi aktivoitua, selvittää työssä virukselle altistuneet ja sairastuneet, sekä suunnitella asianmukainen jatkohoito. Jokaisella työntekijällä tulee olla lain mukaan tapaturmavakuutus. Tapaturmavakuuttaja on se joka kustantaa ammattitaudin selvittelyt tai tarvittaessa myös hoidon.

Tänään on 22 maaliskuuta klo 11:08 ja yritän hahmottaa missä vaiheessa koronavirusepidemia tällä hetkellä on ja mitä on ennakoitu tapahtuvaksi. https://coronavirus.jhu.edu/map.html mukaan todettuja tapauksia maailmassa on 307297, kuolleiden määrä 13049 ja parantuneiden 92382 ihmistä. Edellä mainittujen lukujen valossa kuolleisuus todetuista tapauksista on 4.2% joka on moninkertaisesti suurempi kuin kausi-influenssa (flunssan mortaliteetti n. 1%). Ongelma on edelleen se, ettei suurin osa meistä osaa ottaa epidemiatilannetta vakavasti. Tämä on ymmärrettävää, sillä emme näe sairaita ihmisiä kaduilla ja harvoilta puuttuu henkilökohtainen kokemus läheisen sairastumisesta.

Totuus kuitenkin on, että SARS-CoV-2 virus on erittäin vaarallinen. Se on sukua SARS koronaviruksen kanssa ja voi aiheuttaa pahimmillaan kriittisen tehohoitoa vaativan sairaalahoidon. Koronavirus-infektion sairastaa pääosa ihmisistä lievänä ylähengitystieinfektiona (80% tapauksista). Nämä henkilöt aktiivisesti levittävät sairautta oireettominakin ja virus säilyy Yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella 2–3 vuorokautta muovilla ja ruostumattomalla teräksellä tartuttamiskykyisenä.

Kaikkien meidän turvaksi on nyt erityisesti pääkaupunkiseudulla olevien tärkeää välttää ihmiskontaktia. Tarttuneita on moninkerroin enemmän kuin tarkastettuja, sillä tarkastuksia on tehty vain tiukoin kriteerein (mm. epidemia-alueelta tulleet, riskiryhmässä olevat, terveydenhuollon henkilöstö, sairaalahoitoon jäävät ja henkilöt joiden tartuntaketjua jäljitetään (tähän rajalliset resurssit ). Ohjeistuksen mukaan oireettomia ei tutkita. 21.3 menessä Suomessa on tutkittu lähes 7300 näytteenottokriteerit täyttävää näytettä. Potilaiden seuranta on näyttänyt että RT-PCR (tutkimus, jossa mitataan virusta elimistössä) voi antaa virheellisen negatiivisen tuloksen. Eli tämäkään ei takaa, ettei oireeton levitä tautia. https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2762028

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19/toimenpideohje-epailtaessa-koronaviruksen-covid-19-aiheuttamaa-infektiota

Viime viikkoina olen miettinyt erityisen paljon. Sote-uudistusta, Twitteriä ja mitä kaikkea voi siellä voi kommentoida, priorisointia terveydenhuollossa (hoidon rajaamista), polvikipua ja arvojohtamista.

Kävin viime viikolla Jyväskylässä kertomassa työterveyshuollosta paikallisille yrityksille. Olin ajatellut avaavani keskustelua työterveyshuollon nykytilasta. Minulle tuli yllätyksenä, että kovinkaan moni (ei oikeastaan kukaan) halunnut kuulla työterveyshuollosta. Mielessäni ajattelin, että työterveyshuolto taitaa olla Suomessa kirosana tai sisäänheittotuote parhaita työntekijöitä etsiessä. Tämä tietysti riippuu keneltä kysytään ja kuinka paljon ylimääräistä rahaa on kassassa.

En antanut pienen vastoinkäymisen lannistaa, vaan lähdin uuteen yritykseen ja muutin luennon suuntaa (tämä oli helppoa, sillä minulla oli vain muutama slaidi. Suosittelen tätä kaikille esiintyjille. Less is definitely more, kun puhutaan slaidien määrästä).

Mielessäni ajattelin, että työterveyshuolto taitaa olla Suomessa kirosana tai sisäänheittotuote parhaita työntekijöitä etsiessä. Tämä tietysti riippuu keneltä kysytään ja kuinka paljon ylimääräistä rahaa on kassassa.

Talouselämän kannen otsikko viime viikolla oli jotakuinkin seuraava. “Mitä hyötyä yrityksellä on arvoista, jos yrityksen lopullinen tavoite on tuottaa voittoa. Ovatko arvot täysin arvottomia?”.

Lähdin luennossani avaamaan arvojohtajuutta neurobiologian ja psykologian kautta. Sanoilla on valtava merkitys ja etenkin kirjoitetuilla sanoilla. Kerroin, miten aivomme toimivat tunnekeskeisen limbisen järjestelmän ja loogista ajattelua hallinnoivan prefrontaalikorteksi avulla. Miten arvolupausten avulla työyhteisön pelisäännöt voidaan kirkastaa ja luoda turvallinen ja innovatiivinen työpaikka. Käsittelin myös kulttuurieroja kungfutselaiseen Kiinan ja kristilliseen Euroopan välillä. Miten uskontoon ja arvomaailmaan liittyvät tekijät ovat omalta osaltaan vaikuttaneet yksilön käsitykseen itsestään ja mahdollisuuksistaan.

Olin tyytyväinen. En tiedä pelastinko työterveyshuoltoa, mutta ainakin annoin parhaani. Luennon lopussa muistin vielä tärkeän seikan arvoista. Arvo on aina lopputulos jostain toiminnasta.

Yhdessä yleisön kanssa määrittelimme arvolupauksen työpaikalle. “Tervehdimme työpaikalla toisiamme joka päivä, jotta tunnemme olevamme tasa-arvoisia”.

Talouselämän kysymykseen vastaisin seuraavasti. Kyllä tuloksen tavoittelu (voitto) voi olla arvo. Tämä täytyy olla vaan selvä kaikille.